My Lapland – Historia

My Lapland | Historia | Tarinoita Äkäslompolosta

Ylläs Majoituspalvelun juuret juontavat 1930-luvulle, jolloin ensimmäiset lapinkävijät löysivät tiensä Ylläksen Äkäslompoloon.

 

  history_01.jpg

Yrityksen perustajan isovanhemmat, Fredrika ja Tyyre Kaulanen, pitivät tuolloin Keski-Kaulasen taloa Äkäslompolojärven rannalla melkein nykyisen Ravintola Kaivohuoneen paikalla.

Silloisessa Äkäslompolossa oli vain muutama talo – tai “savu” kuten silloin sanottiin. Matkailijat saapuivat Äkäslompoloon hevoskyydillä Äkäsjokisuulta. Kuljetus Äkäslompoloon hoitui hevoskyydillä aina 50-luvun alkuun saakka.

 

Silloisia matkailijaryhmiä sanottiin hiihtokurssiksi. Majoitustilat olivat hyvinkin vaatimattomia, mutta luonnon puolesta puitteet matkailulle olivat sitäkin komeammat. Seitsemän jylhää tunturia, koskemattomat erämaat ja luonnonmukaiset elintavat muodostivat kokonaisuuden, joka haki vertaistaan.

Kuten muissakin kylän muutamassa savussa, myös Keski-Kaulasessa vieraat majoitettiin samoihin tiloihin talon väen kanssa. Ei ollut kahden hengen huoneita, vaan verholla talon väen ja vieraat toisistaan erottavia nukkumapunkkia. Alkuaikoina kurssilaisilta ei peritty edes maksua, tai jos perittiin, niin se oli hyvin nimellinen.

 

 

Sen verran otettuja talon väki oli kaukaisista ja pääasiassa toista kotimaista puhuvista vieraistaan. Elämä pohjan perukoilla oli kauniista luonnosta huolimatta karua ja ankaraa, mutta ihmiset luonnollisia sekä alkuperäisiä. Vieraat otettiin vastaan ilman muodollisuuksia ja vieraanvaraisesti aina talon parhaat antimet pöydässä. Vuodenajasta riippuen vieraille tarjottiin aina tuoretta kalaa, poronlihaa tai marjoja.

  history_02.jpg

 

Vähitellen kaikille kylän muutamalle savulle muodostui jokaisen omat kävijänsä, jotka vuodesta toiseen tulivat aina samaan taloon. Tapa on jatkunut näihin päiviin saakka.

Sotavuodet ja jälleenrakennus katkaisivat orastavan matkailun kehityksen Äkäslompolon kylässäkin vuosiksi, kunnes sodan jäkeen rakennettiin kylän ensimmäiset hiihtomajat, ja kantatalojen jälkikasvu alkoi rakentaamaan itselleen omia kotejaan.

Keski-Kaulanenkin sai sen ajan kuuluisia vieraita. Itse Repe Helismaa ja Tapio Rautavaara asuivat pitkät ajat talon vieraina. Tänä aikana syntyivät mm. laulut Rakovalkealla ja Heipä Hei Hellurei maailman paras paikka kylä Äkäslompolon on.

 

  history_03.jpg Äkäslompolon kylä kasvoi, ja matkailu sai yhä vahvemman roolin kylän ihmisten toimeentulon antajana. Kylään perustettiin kauppa, ja hiihtomajoja tuli lisää. Syntyivät mm. Stenan maja, Ylläskerho ry:n Röhkömukka ja Tammitieva, jotka tänäkin päivänä pitävät sisällään sen perinteen, mitä Äkäslompolon matkailu alkuaikoina puhtaimmillaan oli.

 

Keski-Kaulasenkin jälkikasvu varttui ja alkoi muodostamaan omia perheitään. Näihin aikoihin syntyivät mm. käsitteeksi muodostunut Jounin Kauppa, sekä Markun ja Sennin Purola, nykyinen Yöpuu. Lauri ja Enni Haapalan talosta kehittyi nykyiset Haapalan mökit. Ylläs Majoituspalveluiden perustajan Helvi-äiti avioitui Antti Kurun kanssa, ja syntyi Peltolan talo.

Peltolan talossa elämä oli vilkasta. Seitsemän lapsen lisäksi oli lehmiä, taksiautoja ja parhaimmillaan viisikymentä vierasta, jotka Helvi apulaisineen ruokki aamuisin ja iltapäivisin. Tuolloin 70-luvun alussa nuorempi Peltolan polvi viritteli suhteita turisteihin, ja harjoitteli jo kaupankäyntiäkin – saunan lämmitystä ja välineiden huoltamista pientä maksua vastaan. Lapsuudessa luodut lämpimät suhteet kantavat hedelmää edelleen. Vanhat kontaktit ovat jatkuneet aina näihin päiviin saakka.

 

 

Yritys jatkoi sukupolvenvaihdoksen kautta toimintaa 90-luvun alusta lähtien. Aika oli uusi ja uudet olivat ideat. Kehitys oli  nopeaa. Toiminta muuttui yhden miehen yrityksestä organisaatioksi, joka tänä päivänä huolehtii vuosittain tuhansien Ylläkselle saapuvien asiakkaiden hyvinvoinnista ja viihtyyvyydestä. Tavoitteena on edelleen sama ystävällinen ilmapiiri, kun vieras astui aikoinaan Keski-Kaulasen kynnyksen yli: “Tervetuloa väsynyt matkamies, käy taloksi.”

history_04.jpg 

 

Comments are closed.